Unikoulua meillä pidettiin vauvan täyttäessä 9kk siitä syystä, että yösyömiset vain lisääntyivät. Vauvan ollessa muutaman kuukauden ikäinen yösyöttöjä oli pari yössä, nyt viimeisimpien kuukausien aikana vauva söi 5-6 kertaa yössä. Yösyöminen oli meillä ainakin vain tapa, nälkä ei vauvalla ollut, sillä sen verran upposi päivällä kiinteitä + maitoa ja lisäksi illalla suuri annos puuroa + maitoa. Silti vauva saattoi herätä tunnin päästä nukahtamisesta "syömään". Olin jo aiemmin kokeillut antaa rinnan sijasta tuttia tai silitellä, mutta tuloksena oli, että vauva heräsi ja ähisi vain enemmän. Koin toisaalta yösyötöt aina myös helpoiksi, sillä syöminen oli nopeaa ja syömisen jälkeen vauva jatkoi uniaan. Vauvan nukkuessa vieressä en itsekkään joutunut nousemaan ja saimme hyvät unet koko perhe.
Kuitenkin 9 kuukauden jälkeen alkoi tuntumaan, että yösyömiset voisivat jäädä pois, tosiaan tuon syömisen lisääntymisen vuoksi. Aloin jo kaipaamaan, että saisin nukkua edes 6 tuntia putkeen havahtumatta mihinkään. Joskus myös ärsytti, kun juuri olit itse käynyt nukkumaan ja nukahtamaisillaan ja kuulet, kuinka vauva alkaa pyörimään/ähisemään eli haluamaan maitoa.
Huomasin paikkakunnallamme olevan unikouluneuvoja tavattavissa. Päätimme käydä keskustelemassa unikoulun aloittamisesta vielä hänen kanssaan. Neuvolassa mainitsin lääkärille vauvan tiheästä yösyömisestä, johon lääkäri sanoi että lopettakaa vain syömiset, mutta ei juuri muuta..
Unikouluneuvojalle kerroimme vauvamme rytmistä; nukkuu kahdet päiväunet, käy nukkumaan klo 22, nukkuu samassa huoneessa meidän keskellä..
Ohjeeksi saimme tiukasti laittaa vauva nukkumaan klo 19, ei yhtään myöhemmin. Syy tähän oli, että vauva on yliväsynyt klo 19 jälkeen ja siksi heräilee öisin. Lisäksi vauva tulisi siirtää samalla kertaa omaan sänkyyn ja omaan huoneeseen. Kaikki neuvot olivat ehdottomia ja vain näitä ohjeita tiukasti noudattamalla saisimme unikoulun toimimaan.
Tuntui, että liika on liikaa. Vauva selkeästi haluaa nukkua meidän kanssamme ja ajatus suoraan toiseen huoneeseen yksin siirtymisestä ei tuntunut hyvälle. Myös klo 19 nukkumaanmeno ei tuntunut meidän vauvan rytmiin tällä hetkellä sopivalta.
Päätimme, että antaa olla ja ajattelin, että jatkukoon vielä syömiset sitten....
Kuitenkin illalla ajattelin, että kokeilen olla antamatta maitoa. Kevein keinoin olin yrittänyt myös aiemmin. Eli teimme oman unikoulumme, joka meni näin; vauva nukkumaan normaalisti klo 22 meidän sänkyyn. Ensimmäisen kerran vauva heräsi ja halusi tietysti maitoa. Kun vauva tajusi, ettei maitoa tule, alkoi itku. Vauva itki välissämme noin 40min. Kerran itku oli kovempaa, jolloin silittelin vauvaa, muuten hän itkeskeli istuen välissämme sängyllä. Itku ei kuitenkaan ollut hysteeristä, paniikinomaista, vaan mielestäni paljon paremmin siedettävissä olevaa verrattuna ajatukseen siitä, että vauva itkisi yksin pinnasängyssä. Nythän vauva oli meidän välissämme, lähellä meitä.
40min jälkeen vauva nukahti ja heräsi seuraavan kerran noin 1 ½ tunnin kuluttua. Tuolloin vauva itki enää 10min, jonka jälkeen nukahti. Tämän jälkeen vauva heräsi aamulla klo 07 ja hieman ähisi ja itkeskeli. Kun tämä oli ensimmäinen kerta kun vauva oli ollut yön ilman maitoa, ajattelin, jos vauvalla kuitenkin on nälkä jo tuolloin klo 07. Niinpä heräsimme keittämään puuroa, jonka jälkeen imetin vauvan. Noh, vauvalla ei niin nälkä ollut (herättyämme alkoi leikkiä, eikä ollut nälkäisen oloinen) ja pian tulikin väsymys, kun herätys oli niin paljon normaalia aikaisemmin. Niinpä päätin, että seuraavana päivänä emme herää aikaisin, kun voin olla varma, ettei vauva ole nälkäinen.
Jo ensimmäinen yö sujui odotellua paremmin, vain kaksilla itkuilla + aamuinen herääminen. Jotenkin hieman jännitin seuraavaa yötä, mutta turhaan! Tämän yhden yön jälkeen vauva on nukkunut yönsä, eikä vaadi enää maitoa öisin! Jeee!!
Unikoulu sujui siis erittäin hyvin! Mieli tekisi sanoa kuitenkin yhdelle unikouluneuvojalle, ettei olisi niin tiukka ja putkinäköinen, on erilaisiakin tapoja! Mielestäni tuossa hänen unikoulussaan ei oteta lainkaan huomioon, että jokainen vauva on yksilönsä, eikä kaikille voi sopia välttämättä yksi ja sama malli. Onneksi ei lähdetty siihen hommaan!
